Kadonnutta hyvinvointia etsimässä
Muistatko sen päivän jolloin olit virkeä ja energinen? En rehellisesti voi sanoa, että tulisi päivä mieleen. Varmaa on, että se oli ennen koronaa, rajoituksia ja muuta ikävää. Kriisi tilanteista kirjoitetaan, että ne ovat mahdollisuus johonkin uuteen. Valitettavasti monelle muullekin, poikkeusaika on vain merkannut elämän lykkäämistä tulevaisuuteen. Kaikki on ollut tauolla, myös minä itse. Mistä johtuu vedottomuus? Tuntuu kuin merkityksellisyys olisi jotenkin kateissa. Ensimmäiset kuukaudet jaksoi hyvin, kun ajatus on siinä kuinka luo sisältöä itselle ja toisille. Oli hienoa suunnitella perheelle retkiä jokaiselle viiikolle. Lopulta kuitenkin uusi "normaali" valtasi alaa ja jokainen sulkeutui omaan kuplaansa. Elämän tasapaino järkkyi ja nyt olisi aika ruveta etsimään uutta hyvinvointia. Meitä ei ole tarkoitettu elämään yksinäisyydessä. Yksikään ihminen ei ole saari. Tarvitse uutta yhteisöllisyyttä, paikkaa johon kuulua. Etäily oli vain korvike sille, mitä tarvitsemme. Kaipa