Miten tänään liikuttaisiin?

Tänään oli oikeastaan ensimmäinen kunnolla lämmin päivä täällä Lappeenrannassa. Aurinkoiset päivät ovat sen verran harvinaisia, että pitää hyödyntää ne jos niitä tulee kohdalle. Loma esitteen mukaan Lappeenrannassa pystyy harrastamaan 70 eri liikunta-/urheilulajia. Haluaisin ottaa asian oikeasti selville mitä kaikkea täällä pystyy tekemään, mitä se maksaa ja vaatii.

Usein ongelmaksi muodostuu liian korkeat aloitus kustannukset, tai liikuntamuodon yksinkertainen sopimattomuus yksilölle itselleen. Eilisitä postausta voimamieskisoista ei voi pitää liikuntalajina, sen tapahtuma luonteisuuden vuoksi. Laittaisin sen vain kategorian voimailu alle. Lappeenrannassa on monta liikuntapaikkaa, joista osa on käyttäjille täysin ilmaisia. Hyvänä esimerkkinä on Myllysaaren perhepuisto, jossa on hyvin monia aktiviteetteja. Paikka on nimensä mukaisesti oikein hyvä paikka perheille. Lapsille löytyy tekemistä hyvin, kuten myös aikuisillekin. Ranta on hyvä kuntoinen ja siisti ja jonain iltoina ryhmille vedetään jumppia viheralueella. Suosittelen lämpimästi myös juoksu treenejä parkkipaikkaa vastapäätä olevilla portailla, jotka ovat kaiketi korkeimmat ainakin Lappeenrannan keskusta alueella. Parkkipaikalla saa kiekon kanssa pysäköidä kaksi tuntia. Joskus paikkoja ei ole saatavilla.

Mihin uuteen lajiin tänään tutustuttaisiin?
Toistaiseksi ainoa paikka tutustua parkouriin Lappeenrannassa on Myllysaaren puisto. Parkourissa ideana on periaatteessa sulava eteneminen mahdollisimman tehokkaasti paikasta toiseen. Lajin kehitti ranskalainen David Belle. Hyvän käsityksen lajista saa katsomalla elokuvan 13th district. Monessa muussa elokuvassa lajin on ollut hyvin myös esillä sen akrobaattisuuden vuoksi.

Lajiin pääsee mukaan ehkäpä parhaiten harrastajien tai parkour akatemian kautta. En tiedä on harrastajia minkä verran täällä, ehkäpä se selviää.

Toistaiseksi täällä se on hyvää harjoitusta lapsille ja lapsen mielisille. Parkourpuisto on täällä hyvin pieni ja usein täynnä pieniä lapsia. Parhaiten telineille pääseekin omien lasten kanssa.

Puiston vieressä on taulu, jossa kerrotaan lajin perusliikkeistä, mitä voi harjoitella. Yksi mikä kannattaa muistaa on se, että hypyt roikuntaan ja käsille eteneminen ei välttämättä suju yhtä hyvin kuin lapsena ja nuorena. Vaatimuksena näkisin että pitää olla perusterve ja nivelet kunnossa. Periaatteessa laji on tarkoitettu kaupunkiympäristöön ja harjoitella voisi missä tahansa, mutta Suomessa ollaan pitäydytty yleensä vain tarkoitukseen rakennetuilla alueilla. Puolen tunnin heilumisen seurauksena oli kipeä olkapää, mutta lapset viihtyivät hyvin. Puisto toimii parhaiten kouluikäisille lapsille. Imatralta löytyy myös puisto, mutta sinne asti en ole vielä kerennyt.

Lappeenrannan urheilumiehet järjestävät kesän aikana yleisurheilu koulua/kerhoa lapsiryhmille. Mikä on loistavaa, kun ajatellaan miten vähän liikuntaa lapset nykyään yleisesti saavat. Nuoremman pojan treeni antoi loistavan mahdollisuuden käydä tutustumassa Kimpisen urheilukeskukseen. Ulkoa löytyy kuntoiluvälineitä, jotka ovat vapaasti käytettävissä. Lentopallokentät ja kaiken takaa löytyvä

sulkapallo kenttä on olettevasti myös vapaasti käytössä. Välineet pitää olla omasta takaa, mutta niiden hankinta ei ole kallista. Urheilutaloilta löytyy myös vuoroja, mutta ne ovat maksullisia. Toistaiseksi tämä on ainoa kenttä, jonka olen löytänyt. Sulkapallon hyvä puoli on toki se, ettei verkko takapihalle maksa 6 euroa enempää ja sitä pystyy helposti pelailemaan myös pienten kanssa ilman suurempaa kilpailuhenkisyyttä. Sulkapallo on matalan kynnyksen laji, jonka aloittaminen on helppoa. Paikallisia yhdistyksiä on ainakin Wilsu. Peli oman 8-vuotiaan kanssa ei ollut hengästyttävää, mutta tärkeintä on tarjota liikkumisen mahdollisuuksia kaikille lapsille.